keskiviikko 22. heinäkuuta 2015

She ran down the forest slope


Päätimme vähän aikaa sitten Sallin kanssa käppäillä metsän reunalle ja vetäistä pikaiset asukuvashootit hyttysten ja mäkäräisten keskellä (bad idea). En ole kuvannut tai ollut kuvattavana pitkään aikaan, joten kameran kummallakin puolella oleminen tuntui harvinaisen epäluontevalta. Kuinka monta hyttystä bongaat kuvista? Ainakin kuvatessa niitä tuntui olevan liikaa ja joka puolella. Seuraavalla kerralla pitää ottaa Offia (luetaan täällä päin Ohovia) ja muita karkotteita mukaan kuvausretkelle.

Ostin kuvissa näkyvän Vero Modan mekon Stockmannilta vuosia sitten, enkä ole käyttänyt sitä kuin ehkä kerran kaksi aikaisemmin. Ostohetkellä rakastin sitä, mutta minulla oli vaikeuksia käyttää sitä ja rakentaa sen ympärille asuja. Jotenkin en tuntenut oloani mukavaksi se päälläni. Tänä kesänä kuitenkin kirpputorille menevää tavaraa kasatessani päätin antaa mekolle vielä yhden mahdollisuuden ja yllätyin, sillä sehän näyttikin yhtäkkiä ihan kivalta. Ehkä se tosiaan sopi minulle nyt paremmin kuin muutama vuosi sitten tai sitten se oli vain riittävän paljon erilainen kuin useimmat vaatteeni: vaihtelu virkistää. Mekon mukana tulleen vyön olin ehtinyt jo hukata (tai piilottaa) jonnekin, mutta Mangon haalarista lainattu vyö passasi sen kaveriksi ehkä paremminkin.

Viime aikoina olen myös kuunnellut kovasti Of Monsters and Meniä sekä laulanut kahta yllä olevaa kappaletta Tarun kanssa. Pidän bändin uusimmasta albumista. Suosikkikappaleeni on varmasti Slow Life, mutta pidän myös Thousand Eyesista ja Organsista (olimme Tarun kanssa aluksi aivan varmoja, että siinä laulettiin "punch you in the face" eikä "punching in the wind").

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti