Venetsia

Reissumme toiseksi viimeisenä päivänä lähdimme päiväreissulle Venetsiaan. Aikataulu meillä oli aika tiukka, mikä oli todellakin harmi, sillä tuntuu että suuri osa kaupungista jäi näkemättä - varsinkin, kun kyseessä on varsin sokkeloinen kaupunki, jossa on paljon kapeita kujia ja katuja, ja pääsimme ystävieni kanssa eksymäänkin.

 

Kävimme opastetulla vierailulla muun muassa Santa Maria Gloriosa dei Frarin kirkossa sekä Palazzo Ducalessa, jossa pääsimme kävelemään muun muassa Huokausten siltaa. Isäntäperheeni kertoi minulle tarinan siitä, miten Huokausten silta on saanut nimensä, sekä sen, että Pyhän Yrjön ja Venetsian leijonan pylväiden välistä kulkeminen tuottaa huonoa onnea.  Ennen vanhaan Venetsiassa tuomitut vangit kulkivat juurikin tuota siltaa pitkin Palazzo Ducaleen tuomittavaksi (ja huokailivat matkalla hermostuneena). Pylväiden välistä heidät puolestaan kuljetettiin piazzalle teloitettavaksi. Jotenkin ironista, että pahin turistisuma oli nimenomaan noiden pylväiden välissä, keräämässä tuota kuuluisaa epäonnea.

 

Kuten olettaa saattaa, Venetsia oli kaikista kaupungeista ja paikoista, joissa vierailimme, kaikista pahin turistirysä (vaikka tuokin sana on ehkä vähän liioittelua, varsinkin tähän vuodenaikaan). Laukkua sai kyllä vahtia taskuvarkaiden varalta ja hinnat olivat huomattavasti korkeammat kuin pienemmissä kaupungeissa. Siitä huolimatta Venetsia oli huikean kaunis kaupunki, ja on hyvin surullista, että noin paljon historiaa ja taidetta on uppoamassa mereen.

 

 

Vielä hieman geekympi näkökulma: Assassin's Creed-fanina olin tietysti innoissani. Yksi reissukavereistani on pelannut myös kyseisen sarjan pelejä ja selitinkin hänelle innoissani, että olen käynyt tuolla ja tuolla ja kiivennyt tuonne ja hypännyt tuolta niin edelleen :D