New York osa 2

Erään aamun ohjelmassa meillä oli muun muassa Vapaudenpatsaalla vierailu. Valitsimme sen aamukohteeksi juuri sen takia, että päivällä jonot lipunmyyntiin, turvatarkastukseen ja lautalle saattavat olla taas ihan sietämättömän pitkät.

Vapaudenpatsas ei oikeastaan ollut minulle niin kovin tärkeä kohde. Olen nähnyt Italian-matkoillani monenlaisia upeita, vanhoja veistoksia, joissa on jotain muutakin vaikuttavaa kuin iso koko, joten Vapaudenpatsas oli minulle oikeastaan jotain, mikä nyt piti nähdä "kun kerta tänne asti ollaan tultu." Siitä huolimatta en suosittele jättämään saarella vierailua väliin. Samalla lipulla pääsee käymään myös Ellis Islandilla, joka ei välttämättä monelle turistille ole ihan se ykköskohde, mutta näkymä saarelta kohti Manhattanin eteläkärkeä on huikea, varsinkin hyvällä säällä.

Ellis Island museioineen ei itsessään minua ehkä niin paljon kiinnostanut, ainakin käytettävissä olevan ajan rajallisuuteen nähden. Museoon ei kuitenkaan peritty erillistä pääsymaksua, joten kävimme kiertämässä sen pikaisesti. Aika moni matkailija jättää Ellis Islandin kokonaan väliin ja suurin osa vierailijoista saarella olikin koululaisryhmiä. 

Seuraavann aamun ohjelmistoon kuului kävelykierros Central Parkissa, joka on varmasti ykköspaikka aktiiviselle lomailijalle tai lasten kanssa matkustavalle. Jos lomalla lenkkeily ynnä muu liikunta kiinnostaisi minua hiemankaan, olisi Central Park ollut siihen varmasti paras paikka. Tutustuimme Idan kanssa puistossa lähinnä muutamiin kuuluisiin maamerkkeihin, etsimme mukavia taukopaikkoja ja seurasimme akrobatiaperformanssia.

Central Parkin lisäksi monissa muissa puistoissa oli tarjolla kaikenlaista spontaanimpaa viihdykettä, joista esiintyjät vaativat tai toivoivat yleensä jonkinlaisen palkkion. Mikään ei sinänsä pakota maksamaan esityksen katsomisesta penniäkään, mutta meistä se oli vain kohteliasta, sillä varmasti olisimme olleet valmiita maksamaan lipuistakin laadukkaaseen esitykseen. Kaiken lisäksi esiintyjät osaavat joskus tehdä tippienkin keräämisestä oman hauskan ohjelmanumeronsa.

Tiesin etukäteen, että Central Park on valtava, mutta kunnolla vasta, kun kävelimme siellä ympäriinsä. Emme nähneet puistosta kuin ehkä kolmanneksen, jos sitäkään. Jos lähtisin uudestaan New Yorkiin, varaisin varmaankin aikaa tutustua puistoon paremmin esimerkiksi pyöräillen. Hyviä piknikpaikkoja puisto on luonnollisesti täynnä. 

Liisa Ihmemaassa-patsaalla kiipeili paljon lapsia - ja minä. Blogiani pidempään seuranneet ovat varmaan kiinnittäneetkin huomiota kiinnostukseeni Liisa Ihmemaassa-kirjoja kohtaan, olihan blogin vanhassa nimessäkin niihin liittyvä viittaus. Lienee siis sanomattakin selvää, että kyseinen patsas oli aika lailla suosikkini puistossa. 

Bethesdan suihkulähde voi olla monelle tuttu elokuvista ja tv-sarjoista. Olihan se kieltämättä myös huikean kaunis, mutta vertaan sitä ehkä taas liikaa Roomassa näkemiini veistoksiin. Suihkulähdettä ympäröivä alue oli ihan mukava taukopaikka katumuusikkoineen ja maisemineen. 

Tämänkertainen matkapostaus oli sisällöltään hieman suppeampi. Seuraavissa postauksissa vielä hieman juttua Brooklynista, muutamista muista kohteista, asiakaspalvelusta, ostoksista ja ruokailusta.